Etelä 2008

4 Eteläinen syyskuu 2008 Muistatko vanhaa Hyrymäkeä? Monelle meistä 6-tien eteläpuoli Vainikkalan suuntaan, Myllymäki-Hyrymäki-Karhuvuori-Hiessilta alue, on viikottainen keskustelun aihe lehtien palstoilla ja ihmisten puheissa. Myllymäen alue, sen maisema ja liikennejärjestelyt ovat muuttuneet radikaalisti. Viimeisen viiden vuoden aikana sinne peltojen keskelle on noussut useita rakennuksia: Stemma-Isku, Gigantti, Myllymäen koulu, Lidl, Biltema, Suomi-Soffa, Robin Hood-InterSport-Motonet-Hirvox, Iittala-Erätukku-Veikon Kone-Musti&Mirri sekä Topi-keittiötLaattapiste. Tiesitkö että nykyisen Plantagenin ulkopihan kohdalla oli vanha Myllymäen koulu? Samoin Laattapiste-Topi-keittiöt kiinteistön tienoilla oli iso sikala, joka myös antoi koululaisille erilaisia hajuelämyksiä.. Armila-Kourulanmäen VPK-talo oli aikoinaan suosittu tanssipaikka jossa tanssittiin usein häitä. Nykyisen Hyrymäenkadun liikenne oli vilkasta molempiin suuntiin, Viipuriin ja Lappeenrannan torille. Torille tultiin myymään hevosilla maatalon tuotteita. Nykyisen Anttila-keskustelujen alueella, Etelä- ja Paalukadulla, oli Karjakunnan teurastamo vanhaan hyvään aikaan! Nämä ja monia muita mielenkiintoisia kertomuksia viimeisen 50 vuoden ajalta kertoivat Martta Hannola, Keijo Hannola, Eva Tolvanen ja Helvi Maijanen jututtaessani heitä tätä lehtijuttua varten. Martta on nyt 83-vuotiaana Hiessillassa asuvana nähnyt ajan sekä ennen sotia, sotien jälkeen ja tietenkin nykyisen viimeisen kymmenen vuoden kehityksen. Nykyisen Myllymäen koulun katveeseen nousevan Villumäen hiihtolatu kulki heidän maatilansa saunan takaa. Martan poika Keijo kertoili että Eteläkadun suoralla olivat aikoinaan Karjakunnan teurastamon lisäksi Shellin huoltoasema, Saimaan Osuusauton (SOA) linja-autovarikko sekämuita pieniä yrittäjiä. Lisäksi heidän Hannolan tilaltaan lohkaistiin osa Villumäen kalliorinteestä Tuuliaisen avolouhokseksi ja sieltä kuljetettiin kiviä entiseen Neuvostoliittoon. Avolouhoksesta suunniteltiin aikojen saatossa niin väestönsuojaa, biljardipaikkaa, tenniskentää, hiihtokeskusta kuin monitoimihallia. Kaikki nuo on nyt unohdettu ja louhos on täytetty siirtomaalla ja maisemoitu takaisin osaksi Villumäkeä. Armila-Kourulanmäen VPK tuli Martalle myös henkilökohtaisesti erittäin läheikseksi. Siihen aikaan tanssitaloksi kutsutussa paikassa Martta saapui työkaverinsa häihin 1946 ja ovesta ilmestyi kaksi nuorta miestä… näin asiat etenivät ja vuosien 1948 - 1962 välisenä aikana perheeseen syntyi kolme lasta. Vielä nytkin heistä jokainen asuu perheineen parin kilometrin säteellä äidistään. Hyvällä asunalueella on varmaan ollut myös merkitystä siihen, että he viihtyvät Myllymäki-Hiessilta alueella. Keijon avopuoliso Eva kertoi, että entisen Partekin, nykyisen Parocin, takana oli hänen nuoruudessaan Tapiolan kaupunginosa. Siellä olivat asunnot ja muut tarpeelliset Partekin työntekijöille ja heidän perheilleen. Kun Partekin kaivosta laajennettiin, kaikki kodit purettiin. Nyt Kuuselan kaupunginosaa vastapäätä, Vaalimaantien toisella puolella olevallaTapiolan alueelle, on osalle lappeenrantalaisista tuttu mullan hakupaikka ja Ihalaisen teollisuusalue. Maijasen Helvi on asunut myös koko ikänsä Hyrymäen alueella ja hän muistaa elävästi erityisesti pikkutyttönä Viipuriin suuntautuneen vilkkaan hevos- ja linja-autoliikenteen. Kun Helvi meni ensimmäiselle luokalle kouluun, aloitti 30 ykkösluokkalaista Tirilän koulussa! Tirilän koulu oli toiminnassa ihan viime vuosiin asti. Tirilässä oli myös tanssilava. Matka kouluun kuljettiin kesäisin kävellen ja talvella suksilla tai potkukelkoilla. Tansseihin käveltiin tai ajettiin polkupyörällä koska siihen aikaan tosi harvalla oli auto. Yleisin kulkupeli oli hevonen. Lisäksi Kalkkitehtaan (Partekin) autot, ”kempsut”, ajoivat savea monia vuosia Hyrymäenkatua pitkin ja välillä myös niiden kyydissä pääsi siirtymään paikasta toiseen peukalokyydillä. Hyrymäenkadulla oli 1950-60-luvulla kaksi kauppaa: Hyytiän elintarvikekauppa ja Meijerin myymälä. Lisäksi kadun varressa oli Suikan autokorjaamo. Nykyisen huonekaluliike Vepsäläisen paikalla oli kaksi pientä taloa, joista toisessa asui teurastaja. Muutenkin Karjakunnan teurastamon läheisyydessä asui lähes tusina perhettä lähellä työpaikkaansa. Nykyään Suomessa on yli miljoona sinkkutaloutta ja avoliitossa asuminen hyvin yleistä. Toisin oli vielä 50 vuotta sitten. Avopareja katseltiin alta kulmien, heitä paheksuttiin ja kutsuttiin ”pullahiiriksi”. Nyt sanan merkitys on muuttunut. Samoin entisajan tosi suositut nimipäivien viettäminen ja naapurissa kyläily ovat muuttuneet tietokoneen näpyttelyksi, sähköpostin, mesettämisen ja tekstiviestien käyttämiseen. Tämä on osaksi sääli, sillä nämä keskustelut alueen ”senioreiden” kanssa palauttivat taas itsenikin maan pinnalle. He antoivat samalla muistutuksen vanhempien sukupolvien sitkeydestä, ahkeruudesta ja työtä pelkäämättömyydestä. Siitä kiitos heille! Muisteluterveisin Jari Harju

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=