Maasoturi 1/2020

Yhteistoimintaa ja odotuksia - Ruotsalaisten kadettien kanssa haettiin yhteishar- joitusta ja Ruotsin Maasotakoulu (Markstridsskolan) on meidän yhteistyökumppanimme kahdenvälises- sä yhteistoiminnassa. Kvarnissa on ensiluokkainen ympäristö rakennetun ympäristön taistelun harjoit- telemiseen, Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pie- tiläinen sanoo. Kadettiylikersantti Meri Karjalainen 104. Kadet- tikurssin jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunnalta kertoo vuorostaan kadettien odotuksista: - Ennen lähtöä Ruotsiin keskustelimme tulevasta harjoituksesta kadettiporukalla ja moni tuntui odot- tavan sitä paljon – minä mukaan lukien. Peruste- viikko Utissa oli luonut hyvän pohjan rakennetun alueen taisteluun, ja moni odottikin nyt taistelua suuremmassa mittakaavassa – osana joukkuetta tai komppaniaa sekä taistelua kaupunkiympäristössä. Taistelua rakennetulla alueella Harjoitus alkoi alueen esittelyllä ja tapaamisella ruot- salaisten kadettien kanssa, jossa vaihdettiin ajatuksia siitä, mitä upseerikoulutus eri maissa on. Sen jälkeen heti seuraavana aamuna suunnattiinkin Spångiin, ”kaupunkiin”, jossa alkoi tiukka koulutus koulutta- jien järjestämillä rasteilla. Suomalaisten oma koulutus jatkui maanantaista keskiviikkoon. Heti mukaan saa- tiin myös ruotsalaisten kodinturvasta, Hemvärnetistä, koostuva vastaosasto, joista kokeneimmat olivat tais- telleet Spångin alueella yli 400 kertaa: voitiin puhua todellisesta kotikenttäedusta. - Kaupunki – Spång – oli mallinnettu erittäin hy- vin ja simulaattorit toimivat erinomaisesti. Harvoin harjoituksissa tulee huomioitua rakennusten eri ele- menttejä, materiaaleja tai kerroksia, mutta Kvarnissa se oli välttämätöntä. Jos et sitä tehnyt, sinua muis- tutettiin siitä välittömästi – yleensä tarkka-ampujan tai konekiväärin toimesta. Ei ollut kerta tai kaksi, kun hyökkäys puutaloon loppui yhteen vastapuolen konekivääriin tai epäsuoraan tuleen, tai aukean ylitys yhteen vastustajan tarkka-ampujaan, kadettiyliker- santti Meri Karjalainen kertoo. - Yksi tärkeimmistä asioista oli myös se, että pää- simme harjoittelemaan joukkue- ja komppaniakoos- sa. Perusteviikon ryhmätason harjoitukset yhdessä rakennuksessa muuttuivat nopeasti joukkueen hyök- käykseen kolmessa rakennuksessa tai komppanian hyökkäykseen yhdessä kaupungin osassa, Karjalainen jatkaa. Keskiviikkoiltana ryhdyttiin tositoimiin, kun suomalaisesta ja ruotsalaisesta joukkueesta koottiin komppania suomalaisen päällikön alaisuuteen. Kadettiylikersantti Karjalainen kuvailee käytän- nön yhteistoimintaa: - Ryhmityimme puolustukseen kolmeen raken- nukseen – ruotsalaiset yhteen ja me suomalaiset kahteen muuhun. Yön aikana suomalaiset tieduste- lukadetit tiedustelivat seuraavan päivän hyökkäystä, joukkueenjohtajat ryhmittivät joukkonsa puolustuk- seen sekä suunnittelivat seuraavan päivän hyökkäystä ja me muut vartioimme tukikohtaa. Seuravana aamuna alkoi hyökkäys kahdella jouk- kueella Hemvärnetin vastaosastoa vastaan. Vastaosas- Grafiikkaa Kvarnin rakennetusta alueesta. 37

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=