Maasoturi 1/2020

Kansainvälisesti tarkasteltuna JTAC:eja on eri maiden asevoimilla vähän verrattuna monen muun alan osaajaan. Ulkomailla tapahtuvassa harjoittelussa ja operaatioissa törmää poikkeuksetta tuttuihin naa- moihin, kun puhutaan maajoukon tukemisesta ilma- aseella. JTAC:ien vähäiseen määrään on käytännön läheinen syy: raha. Peruskoulutus ja suorituskyvyn ylläpitäminen on kallista. Koulutusstandardit, taktiikat, tekniikat ja pro- seduurit ovat kansainvälisesti täysin yhteensopivia Yhdysvaltojen ja Naton kesken. Tämä mahdollis- taa laajan kansainvälisen yhteistyön kansainvälisten kumppanien kanssa. Koulutuksessa ja kelpoisuuksien ylläpitämisessä tärkeimmät kumppanit ovat Pohjois- maat. Pitkän tähtäimen tavoitteena on resurssien jaka- minen parhaan mahdollisen kustannustehokkuuden saavuttamiskeksi ja paremman koulutusympäristön luomiseksi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna eri puolustus- haarojen välinen yhteistoiminta on välillä yllättävän- kin haastavaa. Järjestelmät ja standardit on rakennettu palvelemaan lähtökohtaisesti kyseisen puolustushaa- ran taistelua. Johtamisjärjestelmä on kaikessa toi- minnassa oleellisessa asemassa toimintojen yhteen sovittamisessa. Yhteisen tulenkäytön osalta pyrkimys on tiedonsiirron digitaalisuuteen puolustushaarojen sekä kansainvälisten kumppaneiden välillä. Näen, että yhteisen tulenkäytön johtajien integroiminen osaksi puolustushaarojen johtamisjärjestelmiä sekä niiden välille on yksi tärkein kehityskohde yhteisen tulenkäy- tön alalla. Ilman viestiyhteyttä tulenjohtaja (ml. ilma- tulenjohtaja) on vain huonosti koulutettu kiväärimies. Suomella hyvät edellytykset Vaikka Suomi on ilmasta maahan -vaikuttamisen alalla suhteellisen pieni ja nuori toimija, haluamme olla mal- lioppilaita ja hyvässä maineessa. Ja miksikäs ei, meillä on tähän hyvät edellytykset. Suomen ilmavoimat on yksi maailman parhaista, suomalaisten JTAC:ien kou- lutusstandardit ovat korkealla tasolla, tekninen kehitys ja johtamisjärjestelmä ovat hyvällä tasolla ja vahvassa kehityksessä. Viimeisestä parhaana osoituksena mo- nikansallisen Bold Quest 19.1. -tapahtuman toteutus kesällä 2019. Kaikilta edellä mainituilta osa-aluilta löytyy ko- via ammattilaisia, jotka ovat halukkaita kehittämään toimintaa. ILMASTA MAAHAN -OPERAATIOT • Ilmasta maahan -operaatiot voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: 1) ilmaeristämiseen (AI=Air Interdiction), 2) maa-avusteiseen ilmaeristämiseen (GAAI=Gound Assisted Air Interdiction) ja 3) lähi-ilmatulitukeen (CAS=Close Air Support). • Tämä jako ei ole riippuvainen siitä, onko kyseessä vaikuttamisen vaiko tulenkäytön tehtävä. • Ilmaeristäminen on tykkimiesten termeiksi käännettynä operatiivista tulenkäyttöä. Se on ilmavoimien tulenkäyttöä vihollisen maakohteita vastaan, jotka ovat vielä kaukana omista joukoista ja vaikkapa vasta suuntautumassa taistelualueelle. • Maa-avusteisessa ilmaeristämisessä toimintoa tuetaan tavalla tai toisella maasta. Oppikirjaesimerkissä ilma- alus saa juuri ennen hyökkäystään päivitetyn maalin sijainnin maassa olevalta sensorilta. • Lähi-ilma tulituki on ilma-aluksen tulenkäyttöä lähelle omia joukkoja ja vaatii ilmaelementin yksityiskohtaisen yhteensovittamisen maajoukkojen liikkeen ja tulenkäytön kanssa. Etäisyys omista joukoista ei riipu pelkästään metrimäärästä vaan tilanteesta. Tulenjohtopaikalla Tykistökoulun ampumaharjoituksessa 1/20 Pohjankankaalla. 33

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=