Maasoturi 1/2020

Pääesikunta vastaa kansallisesta koulutusohjelmasta ja koulutuspäällikkö koulutusohjelman toteutumisesta sekä JTAC-koulutuksen vastaamisesta asetettuihin vaa- timuksiin ja normeihin, mukaan lukien kansainvälisten sopimusten asettamat vaatimukset. Ilmasta maahan -kykyä Ilmasta maahan suorituskyky tuo komentajan työkalu- pakkiin yhden uuden työkalun taistelun voittamiseksi. Nykyinen Puolustusvoimien ilmasta maahan -vaikutta- miskyky voidaan katsoa alkaneeksi, kun Ilmavoimille hankittiin ensimmäiset ilmasta maahan -aseet osana HNMLU2 -päivitystä vuosina 2012-2016. Ensimmäi- set suomalaiset yhteisen tulenkäytön johtajat kävivät peruskoulutuksensa 2009. Suomen ilmasta maahan -suorituskyvyn muodostavat Hornetin MLU2:n mu- kaiset erilaiset ilmasta maahan -amputarvikkeet. Niitä ovat: • JDAM eli Joint Direct Attack Munition - lyhyen kantaman ohjautuvat pommit, • JSOW eli Joint Standoff Weapon - keskipitkän kantaman liitopommit sekä • JASSM eli Joint Air to Surface Standoff Missile - ilmasta maahan - pitkän kantaman rynnäkköohjukset. Uutta ja jopa myyttistä asiaa Osaaminen ja yleinen tietämys ilmasta maahan -vaikut- tamiskyvystä on vielä kehittymässä. Toistaiseksi vähäi- nen tietämys uudesta suorituskyvystä johtaa virheelli- siin näkemyksiin, jotka saattavat pohjautua vaikkapa kansainvälisissä operaatioissa nähtyyn ja koettuun tai kuulopuheisiin, joita joissakin yhteyksissä voisi kutsua jopa tornihuhuiksi. Tämä artikkeli toivottavasti avaa tuota myyttistä käsitettä ”JTAC”. Yhteisen tulenkäytön johtaja Tehtävänimikkeen JTAC eli Joint Terminal Attack Controller suora kääntäminen suomeksi on ehkä mahdotonta. JTAC:sta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä ilmatulenjohtaja. Ammattitaitoa ja tehtävää kokonaisvaltaisemmin kuvaa nimi yhteisen tulenkäy- tön johtaja. Sanasta ”tulenjohtaja” tulee monelle mieleen ver- taus maatulenjohtajaan. Reservinupseeriin, joka hen- kensä kaupalla etulinjasta tai mielellään jopa vähän sen etupuolelta paikantaa maaleja, korjaa tulen maaliin ja lamauttaa vihollisen. Yhteisen tulenkäytön johtajan paras paikka ei vält- tämättä ole etummaisessa vartiopesäkkeessä. Hänen tu- lee olla paikassa, jossa hän kykenee yhteensovittamaan tuliyksikkönsä (joka liikkuu lähes äänen nopeudella) ja sen tulenkäytön haluttuun kohteeseen, maajoukon liikkeen ja tulenkäytön kanssa. Maajoukon johtajan asettamien vaatimusten mukaisesti. Tulenjohtaja käsitteenä liitetään mielikuvissa osaksi tykistöjärjestelmää. Tämä kuva on virheellinen puhut- taessa yhteisen tulenkäytön johtajasta, kuten seuraavat tekstikappaleet toivottavasti osoittavat. Yhteisen tu- lenkäytön johtajien koulutus ei ole pelkästään meidän tykkimiesten asia. JTAC:ien koulutus ulkomailla ja vielä toistaiseksi kotimaassa painottuu ilmasta maahan -vaikuttamiseen. Koulutukseen sisältyy Merivoimien (NSGF, Naval Sur- face Gun Fire) ja tietysti myös maasta maahan -tu- lenjohtaminen. Meillä yhteisen tulenkäytön johtajien osaamisvaatimuksissa korostuvat erityisesti operatiivi- nen ja kauaskantoinen tulenjohtaminen kuten raskaan raketinheittimen ja tykistön erikoisampumatarvikkei- den osaaminen. Yhteisen tulenkäytön johtajan tulee siis kyetä yh- teensovittamaan käyttöönsä osoitettu ilma-alus ja sen tulenkäyttö osaksi tuettavan joukon taistelua. Tämä edellyttää ilmatilanhallintaa, jotta vihollisen ilmator- junta ei voi toimia omaa ilma-alusta vastaan tai että ilma-alus ei vaarannu oman epäsuoran tulenkäytön, ilmatorjunnan tai muiden ilmatilankäyttäjien toimesta. Kaikki ilmasta maahan -tehtävät eivät edellytä yhteisen tulenkäytön tulenjohtajan asevaikutuslupaa, eli niin sanottua kontrollia. Ilmasta maahan -tehtä- vistä nimenomaan lähitulituki-tehtävät (CAS), joissa ilmaelementti tulee yhteensovittaa maajoukon kanssa, on tehtävätyyppi, joka edellyttää yhteisen tulenkäy- tön johtajan vaikutuslupaa. On kuitenkin selvää, että suunniteltaessa vaikuttamista sitten lähelle tai kauas omista joukoista kannattaa tehtävän suunnitteluun ja toteutukseen ottaa mukaan siihen erikseen koulutettu henkilö. Yhteensovittaja ja maalin osoittaja JTAC:n toiminta voidaan jakaa kahteen osaan, jotka ovat päällekkäisiä ja jatkuvia: 1) ilma-elementin yhteensovittaminen tuettavan joukon taisteluun (maajoukon johtajan päätöksenteon tukeminen) ja 2) maalin osoittaminen ilma-alukselle. Lähes poikkeuksetta näistä ensimmäinen tehtävä on vaativampi. Yhteisen tulenkäytön johtajan toi- mintaympäristö on monipuolinen ja kompleksinen. Kun kaikki tämä istutetaan vaikkapa alueellisen joh- 31