Maasoturi 1/2020

K ainuun prikaatin kasvatilla, oululaisella Elias Peltokankaalla, ei ollut varmaa käsitystä varus- miespalvelusta aloittaessaan, mitä siltä haluaisi. Ensimmäiset viikot palveluksessa – huippu toimintaym- päristö, jossa oli helppoa ja mukavaa olla, sekä jo alo- kasaikana vallinnut yhteishenki – sytyttivät kuitenkin nopeasti kipinän johtajakoulutukseen. - Kun päätös aliupseerikurssille pääsemisestä tuli, sii- nä vaiheessa olikin sitten jo selvää, että panostan kaiken reserviupseerikurssille pääsemiseksi. Reserviupseerikurssille tullessaan Peltokangas kuiten- kin jätti aiemmat suoritustavoitteensa ja päätti nauttia rukkiajastaan, jota oli muun muassa kavereiden keskuu- dessa kuvailtu ”intin parhaaksi ajaksi”. Hän nautiskeli kurssistaan tekemisen kautta – tämä tekeminen osoittau- tuikin lopulta syyksi, miksi puhelin eräänä päivänä kurs- sin loppupuolella, ennen lomien alkuja, pirisi. Hänellä oli kurssin parhaat pisteet ja hänestä tulisi Loisto-kurssin priimus. - Pakko myöntää, että priimukseksi valitseminen toi hitusen pelkoa siitä, että se asettaisi ylimääräisiä odo- tuksia tai velvollisuudentunteita. Olin kuitenkin vain yksi kokelas muiden joukossa. Vähitellen uskalsin alkaa nauttia ja olla vähän ylpeäkin tästä saavutuksestani. Osaksi suurta jatkumoa Upseerikokelas Peltokangas puhuu upseerimaisen tyylik- käästi ja itsevarmasti, mutta samalla rauhaisan nöyränä ja kohteliaana jo aiemmin esiin tulleen yhteishengen merkityksen puolesta. Peltokankaan mukaan yhteishenki näkyy yksinkertaisimmillaan ihan arkipäiväisinä asioina palveluskavereiden keskuudessa. - Vedetään kaverit ylös punkasta tai telasta, tai kan- netaan heikommassa hapessa olevan kurssikaverin varus- teita mukana maaliin. Isommassa merkityksessä kyse on kurssin priimuksen mukaan erityislaatuisesta ystävyydestä ja yhteistyöstä, paljon puhutusta RUK-hengestä. On kyse yhteisöstä, joka on aidosti kinnostunut Suomesta puolustettavana yhteiskuntana. - Lopulta RUK-henki on kuitenkin sitä, että ymmär- tää kuuluvansa osaksi pitkää ja suurta jatkumoa – eikä pelkästään vain kuuluvansa, vaan myös ylläpitävänsä ja kehittävänsä sitä. Tuleville kurssilaisille priimuksella on yksinkertaiset ohjeet. Ne liittyvät yhdessä tekemiseen, kavereihin no- jaamiseen ja tuen tarjoamiseen. - Yksin täällä ei pärjää, mutta porukalla saattaa jo selvitä hengissä. RUK 255 priimus Elias Peltokangas: YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖ ovat suoraan reservi- upseerikurssin ytimessä Kautta aikojen on reserviupseerikurssil- la valittu paras vertaistensa joukossa, primus inter pares. Kurssilla 255, Loisto, priimuksesi nimettiin upseerikokelas Eli- as Peltokangas. TEKSTI ja KUVA: tiedotussihteeri Marika Heinilä Elias Peltokangas, Loisto-kurssin priimus, palveli RUK:ssa Tulipatterin Kenttätykistölinjalla. PRIISMUSMIEKKA: Priimusmiekkaperinne käynnistyi vuonna 1946, kun Suomen Reserviupseeriliitolle lahjoitettiin nimettömästi 225 000 silloista markkaa. Rahoilla tuli palkita kurssien parhaiten menestyneet upseerioppilaat ja se päätettiin tehdä luovuttamalla priimukselle aito Maavoimien up- seerimiekka. Samanlainen miekka oli käytössä jo Reser- viupseerikoulun perustamisvuonna 1920. Suomen Reserviupseeriliitto lahjoitti ensimmäisen miekan vuonna 1948 valvontakomission lähdettyä maasta. 14

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=