Eteläinen syyskuu 2008 1 Eteläinen Lappeenrannan eteläisen alueen asukkaiden tiedotuslehti Syyskuu 2008 Asukasfoorumi 2.10.2008 vpk-talolla Myllymäellä – lue lisää alueen tapahtumista takakannesta
2 Eteläinen syyskuu 2008 Pääkirjoitus Kauan sitten alueellamme tehtiin viihtyvyyskysely. Sen mukaan eteläisellä alueella koettiin kaksi ympäristöhaittaa, Partekin ja erään pastorin koiran päästöt. Molemmista on nyt päästy, henki kulkee helpommin eikä kakkaan tarvitse tallata. Laajemminkin tuntuu siltä, että paikan henki ei enää haise, vaan alkaa tehdä hengen töitä. Uudistuksessa ja uusiutumisessa piilee kuitenkin sellainen vaara, että sen ja etenkin sen paperipinojen alle unohtuu se, että on täällä toimittu ennenkin. Partekin päästökiistan yhteydessä syntyi varsin vahva paikallissolidaarisuus, mille antoi lisäarvoa se, että eräät aktivistit saivat ainakin silloin leipänsä kivestä. Heidän asettumisensa yhteisen hyvän puolelle yksityistä etua vastaan voisi elpyä nykyisessäkin asukastoiminnassa. Mäntylän koulun rakentaminen toimii toisena esimerkkinä isien työstä. Emme jääneet pällistelemään koulukuljetuksia ja odottamaan kaupungin koulutuspalvelujen rakenteiden kehittämistä. Kuljetimme koulun tänne. Olkoon ikuisesti ylistettävä pienelementtiasentaja eli muurari Rainer Maine, joka piirsi voipaperille koulunkuvat ilman arkkitehtuurikilpailuakin. Tahto teki talon. Alue ei sijaitse vain paikassa. Se elää myös ajassa. Sellaisena se ei tarjoa vain muuttuvaa ja muutettavaa maisemaa, vaan se tarjoaa muistille merkin ja kertomuksille kehyksen. Nykyaikaisesti kirjoitetaan nyt uutta kertomusta Asukkaiden Lappeenranta-historiateokseen. Voimme olla kiitollisia siitä, että eteläinen alue säilyttää myös ajallisen kerroksellisuuden. Me saamme elää hiljaista ja rauhallista kaupunkikylää vanhoilla asuinalueilla. Vasta vähin erin aletaan ymmärtää tämän ”hitaan asumisen, slowhousing”-ympäristönmerkitys yhteisön inhimilliselle pääomalle. Luonto, se rakentamaton osa ympäristöä, muistuttaa yhteydestämme maahan kaiken betonoinnin ja laajakaistapäisen rakentamisen keskellä. Mattilan lampi on maiseman silmä hiukan sameanakin. Itäpäähän rakentuva kauppaghetto edustaa aikamme ongelmarakentamista. Suuret tilat poikivat liikaa liikennettä ja liika liikenne synnyttää levottomuutta ja turvattomuutta. Mutta sekin edustaa yhtä kerrosta tässä rakenteessa, mitä sanotaan Asukkaiden Lappeenrannaksi. Lähiöt eivät ole eteläisissä kaupunginosissa vain työvoiman varastointia väärin pysäköityihin kerrostaloihin. Niistä muodostuu hitaasti mutta varmasti uusia naapurustoja, ihmisten yhteisöjä, joissa elämä jatkuu entisillä paikoilla. Vain vähän aikaa sitten kuoli naapurimme entinen isäntä, nyt taloon syntyi uudelle sukupolvelle tytär. Yksi äiti lähtee Kanarialle, mutta hänen tyttärensä perhe paluumuutti Yhdysvalloista ja kutsui meidät Yhdysvaltojen itsenäisyyspuutarhapartyyn. Kerros kerrokselta me muutumme näköiseksemme. Asukastoiminnan eräänä perustehtävänä voidaan pitää sen oikeutta ja velvollisuutta kriittisyyteen kaupunkiorganisaatiota kohtaan edustamalla kaupunkilaisten yhteisöä. Siksi meidän pitää uskaltaa toistuvasti kysyä, onko tämä asukkaiden vai rakennuttaja-rakentaja-rahoittajien Lappeenranta. Kun Mattilan sorakuopasta kaivettiin hiekkaa keskussairaalan rakennustyömaalle, valvoi hiekan vientiä päivin ja öin Antti Lätti, ratsukatulainen. Kun aikoinaan jouduimme puolustamaan ruotsalaisten lahjatalojen säilymistä, asettui tämä hiekkakuoppavirkamies tanakasti työnantajaansa vastaan. Vaati selkeitä sopimuksia ja lausui kuolemattoman ajatuksen: ”Kaupunti, hänee ko ei oo luottamist”. Kiitän alueen mahdollisia äänestäjiäni siitä luottamuksesta, millä olen saanut toimia kaupunginhallinnossa 12 vuotta. Minusta yli kolme kautta siellä ei aiheuta muuta kuin demokratiavajetta, enkä siksi asetu ehdokkaaksi syksyn vaaleissa. Ajatellaan koko kaupungin parasta ja äänestetään oman alueen ihmisiä. Me olemme Lappeenrannan etelän hedelmä. Matti J Kuronen
Eteläinen syyskuu 2008 3 Kaupunginhallituksen aloitteesta vuonna 2005 on laadittu ”Asukkaiden Lappeenranta 2012 kehittämisohjelma”. Siinä määritellään asuinalueiden kehittämistoimenpiteet, asukkaiden osallisuuden kehittämistoimenpiteet, alue- ja asukasviestinnän sekä asukaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen sekä asukastoiminnan ja aluekehittämisen vuorovaikutusten lisääminen. Kaupunkikin tukee ja kehittää.. Eteläisen alueen ajankohtaisia ja keskeisiä kehittämistavoitteita 1. riittävästi koulu- ja päivähoitopaikkoja 2. liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen 3. Ulkoilu-, liikunta- ja harrastutoiminnan kehittäminen 4. Viipurintien leventäminen 5. Asuntotuotannon pientalovaltaisuus uusissa kaavoissa 6. Puistojen ja viheralueiden ohjelmallinen kehittäminen Tavoitteena on, että Lappeenrannan asukkaiden on tunnettava, että he voivat vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja asukkaille tarjotaan oikeasti mahdollisuus toimia aktiivisesti lähiympäristönsä kehittämisen hyväksi. Asukasyhdistyksistä ja alueen toimijoista muodostunut Eteläisen alueen alueraati toimii yhtenä osana kaupungin asukas- ja aluekehitysorganisaatiota. Alueraati on alueen asukkaiden äänitorvi ja edustaja, kun keskustellaan alueen asukkaisiin vaikuttavista asioista ja joiden suunnittelussa ollaan mukana. Kari Laukkarinen Armilan ja Kourulanmäen VPK Myllymäellä, kesäaikaan puiden vihreyden suojissa, piilossa Valtatie 6:en ja Myllymäenkadun vilkkaalta liikenteeltä, sijaitsee ja toimii Armilan ja Kourulanmäen VPK. VPK perustettiin vuonna 1897 ja se on toiminut siitä lähtien samassa paikassa. A-K VPK omistaa tontin sekä sillä sijaitsevat rakennukset. Vanha palokunnan talo rakenneettin v. 1915 ja sitä laajenneettin ja uudistettiin v. 1936. Vanha palokunnan talo toimi vilkkaana huvielämän keskuksena 1960 luvulle asti. Nykyinen paloasema ja ulkorakennus valmistuivat v. 1938. Sodan aikana talo oli sotilaiden majoituskäytössä ja paloasemalla toimi Lappeenrannan kaupungin neljäs paloasema. Vanha palokunnantalo toimi 1980 luvun loppuun asti varastona. Vuodesta 1990 alkaen palokuntalaiset ovat kunnostaneet talkootyönä vanhaa palokunnantaloa. Nykyään, kiitoksena heidän vuosien urakasta ja tinkimättömästä työstä, talo toimii VPK:lle toimitilana ja varainhankintakeinona. Taloa vuokrataan juhla-, harrastus ja kokouskäyttöön. Armilan ja Kourulanmäen VPK:lla on toimivat hälytys- ja naisosastot. Palokunta toimii Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana ja on erikoistunut maastopalojen sammuttamiseen. Toimivia jäseniä palokunnalla on n. 25, joista 15 on aktiivisesti mukana hälytysosastossa. Palokunnan harjoitusilta on maanantai. Harjoituksissa käydään läpi mm. erilaisia tilanteita, joihin palokunnan on mahdollista joutua, huolletaan varusteita ja kalustoa sekä harjoitellaan ja kerrataan niiden käyttöä. Palokunnan naisosasto kokoontuu vähintään kahden viikon välein keskiviikkoisin. Naisjaoston toiminnassa on mukana 7 aktiivista naista. Naiset huolehtivat ja huoltavat palokunnan astiastoa ja sen vuokrausta, hoitavat vanhan talon suursiivoukset sekä tarvittaessa tiloissa järjestettävien palokunnan tapahtumien tarjoilun mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Palokunnan miehet ja naiset toivottavat lämpimästi uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan. Lisätietoa VPK:n talon varauksista: talonmies puh. 05- 416 1151. Anu Helkala-Pollari Tervetuloa tutustumaan Armilan ja Kourulanmäen VPK:n toimintaan ja tiloihin Eteläisen alueen aluefoorumissa torstaina 2.10.2008 klo 17.30 alkaen A-K VPK:n talolla!
4 Eteläinen syyskuu 2008 Muistatko vanhaa Hyrymäkeä? Monelle meistä 6-tien eteläpuoli Vainikkalan suuntaan, Myllymäki-Hyrymäki-Karhuvuori-Hiessilta alue, on viikottainen keskustelun aihe lehtien palstoilla ja ihmisten puheissa. Myllymäen alue, sen maisema ja liikennejärjestelyt ovat muuttuneet radikaalisti. Viimeisen viiden vuoden aikana sinne peltojen keskelle on noussut useita rakennuksia: Stemma-Isku, Gigantti, Myllymäen koulu, Lidl, Biltema, Suomi-Soffa, Robin Hood-InterSport-Motonet-Hirvox, Iittala-Erätukku-Veikon Kone-Musti&Mirri sekä Topi-keittiötLaattapiste. Tiesitkö että nykyisen Plantagenin ulkopihan kohdalla oli vanha Myllymäen koulu? Samoin Laattapiste-Topi-keittiöt kiinteistön tienoilla oli iso sikala, joka myös antoi koululaisille erilaisia hajuelämyksiä.. Armila-Kourulanmäen VPK-talo oli aikoinaan suosittu tanssipaikka jossa tanssittiin usein häitä. Nykyisen Hyrymäenkadun liikenne oli vilkasta molempiin suuntiin, Viipuriin ja Lappeenrannan torille. Torille tultiin myymään hevosilla maatalon tuotteita. Nykyisen Anttila-keskustelujen alueella, Etelä- ja Paalukadulla, oli Karjakunnan teurastamo vanhaan hyvään aikaan! Nämä ja monia muita mielenkiintoisia kertomuksia viimeisen 50 vuoden ajalta kertoivat Martta Hannola, Keijo Hannola, Eva Tolvanen ja Helvi Maijanen jututtaessani heitä tätä lehtijuttua varten. Martta on nyt 83-vuotiaana Hiessillassa asuvana nähnyt ajan sekä ennen sotia, sotien jälkeen ja tietenkin nykyisen viimeisen kymmenen vuoden kehityksen. Nykyisen Myllymäen koulun katveeseen nousevan Villumäen hiihtolatu kulki heidän maatilansa saunan takaa. Martan poika Keijo kertoili että Eteläkadun suoralla olivat aikoinaan Karjakunnan teurastamon lisäksi Shellin huoltoasema, Saimaan Osuusauton (SOA) linja-autovarikko sekämuita pieniä yrittäjiä. Lisäksi heidän Hannolan tilaltaan lohkaistiin osa Villumäen kalliorinteestä Tuuliaisen avolouhokseksi ja sieltä kuljetettiin kiviä entiseen Neuvostoliittoon. Avolouhoksesta suunniteltiin aikojen saatossa niin väestönsuojaa, biljardipaikkaa, tenniskentää, hiihtokeskusta kuin monitoimihallia. Kaikki nuo on nyt unohdettu ja louhos on täytetty siirtomaalla ja maisemoitu takaisin osaksi Villumäkeä. Armila-Kourulanmäen VPK tuli Martalle myös henkilökohtaisesti erittäin läheikseksi. Siihen aikaan tanssitaloksi kutsutussa paikassa Martta saapui työkaverinsa häihin 1946 ja ovesta ilmestyi kaksi nuorta miestä… näin asiat etenivät ja vuosien 1948 - 1962 välisenä aikana perheeseen syntyi kolme lasta. Vielä nytkin heistä jokainen asuu perheineen parin kilometrin säteellä äidistään. Hyvällä asunalueella on varmaan ollut myös merkitystä siihen, että he viihtyvät Myllymäki-Hiessilta alueella. Keijon avopuoliso Eva kertoi, että entisen Partekin, nykyisen Parocin, takana oli hänen nuoruudessaan Tapiolan kaupunginosa. Siellä olivat asunnot ja muut tarpeelliset Partekin työntekijöille ja heidän perheilleen. Kun Partekin kaivosta laajennettiin, kaikki kodit purettiin. Nyt Kuuselan kaupunginosaa vastapäätä, Vaalimaantien toisella puolella olevallaTapiolan alueelle, on osalle lappeenrantalaisista tuttu mullan hakupaikka ja Ihalaisen teollisuusalue. Maijasen Helvi on asunut myös koko ikänsä Hyrymäen alueella ja hän muistaa elävästi erityisesti pikkutyttönä Viipuriin suuntautuneen vilkkaan hevos- ja linja-autoliikenteen. Kun Helvi meni ensimmäiselle luokalle kouluun, aloitti 30 ykkösluokkalaista Tirilän koulussa! Tirilän koulu oli toiminnassa ihan viime vuosiin asti. Tirilässä oli myös tanssilava. Matka kouluun kuljettiin kesäisin kävellen ja talvella suksilla tai potkukelkoilla. Tansseihin käveltiin tai ajettiin polkupyörällä koska siihen aikaan tosi harvalla oli auto. Yleisin kulkupeli oli hevonen. Lisäksi Kalkkitehtaan (Partekin) autot, ”kempsut”, ajoivat savea monia vuosia Hyrymäenkatua pitkin ja välillä myös niiden kyydissä pääsi siirtymään paikasta toiseen peukalokyydillä. Hyrymäenkadulla oli 1950-60-luvulla kaksi kauppaa: Hyytiän elintarvikekauppa ja Meijerin myymälä. Lisäksi kadun varressa oli Suikan autokorjaamo. Nykyisen huonekaluliike Vepsäläisen paikalla oli kaksi pientä taloa, joista toisessa asui teurastaja. Muutenkin Karjakunnan teurastamon läheisyydessä asui lähes tusina perhettä lähellä työpaikkaansa. Nykyään Suomessa on yli miljoona sinkkutaloutta ja avoliitossa asuminen hyvin yleistä. Toisin oli vielä 50 vuotta sitten. Avopareja katseltiin alta kulmien, heitä paheksuttiin ja kutsuttiin ”pullahiiriksi”. Nyt sanan merkitys on muuttunut. Samoin entisajan tosi suositut nimipäivien viettäminen ja naapurissa kyläily ovat muuttuneet tietokoneen näpyttelyksi, sähköpostin, mesettämisen ja tekstiviestien käyttämiseen. Tämä on osaksi sääli, sillä nämä keskustelut alueen ”senioreiden” kanssa palauttivat taas itsenikin maan pinnalle. He antoivat samalla muistutuksen vanhempien sukupolvien sitkeydestä, ahkeruudesta ja työtä pelkäämättömyydestä. Siitä kiitos heille! Muisteluterveisin Jari Harju
Eteläinen syyskuu 2008 5 Liikenneturvallisuus paranee Viipurintien varressa Eteläalueen alueraadin jäsenet 2008 LAUKKARINEN KARI projektipäällikkö, sihteeri kari.laukkarinen@lappeenranta.fi RIIKONEN PEKKA puheenjohtaja JÄMSEN KIRSI varapuheenjohtaja SUOMELA RAIMO kaupunkiyhdyshenkilö, raimo.suomela@lappeenranta.fi HAIKO MIKA HELKALA-POLLARI ANU HARJU JARI KURONEN TELLERVO KAINLAURI ANNI KALPIO ESA LANTTA JARI MAIJANEN HELVI MAIJANEN- SKYTTÄ JARNA MUHLI ANITTA NIKURI HELI NORDMAN KIRSI RÄMÄ SARI SEPPÄNEN – KOSKELA ERJA SIEVÄNEN HANNA TIRRONEN LIISA Lappeenrannan eteläalueen eteläisissä kylissä Sinkkolassa ja Mainaanmäellä on toivottu ja odotettu kevyen liikenteen väylän valmistumista kymmenisen vuotta - siitä lähtien, kun hankkeen alkumatka välille Mielontie-Karkkolantie valmistui. Varsinkin lapsiperheissä on oltu milloin toiveikkaita milloin vähemmän toiveikkaita hankkeen loppuosan valmistumisen suhteen. Rakentamispäätös välille Karkkolantie-Mainaanmäentie tehtiin vuonna 2003, mutta rakentamista ovat sen jälkeen viivästyttäneet tavanomaiset valituskierrokset ja lopulta syksyllä 2007 alkuperäissuunnitelmiin verrattuna moninkertaistuneet rakentamiskustannukset. Mutta nyt ovat toiveet vihdoin toteutumassa! Lappeenrannan kaupungin ja Kaakkois-Suomen tiepiirin keväällä 2008 tekemällä päätöksellä hankkeesta päätettiin kesällä 2008 toteuttaa väli Karkkolantie-Sinkkolantie. Heinäkuussa väylän rakentaminen kaikkien iloksi – eikä vähiten lasten ja heidän vanhempiensa – toden totta käynnistyikin. Alkuperäisen aikataulun mukaan tämän osan oli tarkoitus valmistua elokuussa ennen koulujen alkua, mutta aivan tähän tavoitteeseen ei päästy. Rakentaminen oli tätä artikkelia elokuussa kirjoitettaessa kuitenkin täydessä vauhdissa ja maallikon silmin voiton puolella. Jospa väylällä nähtäisiin pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä viimeistään tämän lehden julkaisemisen aikoihin… Uusia iloisia uutisia saatiin elokuun 2008 alussa, jolloin Lappeenrannan kaupunki vastasi Lappeenrannan Eteläalueen asukasyhdistys ry:n keväällä 2008 kaupungille jättämään aloitteeseen ja vaatimukseen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta kokonaisuudessaan välille Karkkolantie-Mainaanmäentie vuonna 2008. Kaupunginhallituksen 28.7.2008 päivätyn kokouspöytäkirjan otteesta käy ilmi, että kaupunki pitää asukasyhdistyksen vaatimusta turvallisesta koulutiestä perusteltuna liikenneväylällä, joka ei miltään osin vastaa liikenteen vaatimuksia, eikä näin ollen ole turvallinen lasten koulumatkoja ajatellen. Kaupunginhallitus on 28.7.2008 valtuuttanut teknisen toimen toteuttamaan hankkeesta myös loppuosan (SinkkolantieMainaanmäentie) vuoden 2008 aikana, mikäli kaupunki saa Kaakkois-Suomen tiepiiriltä lupauksen tiepiirin osuuden suorittamisesta vuonna 2009. Kyläläiset kiittävät kaikkia osapuolia ponnisteluista yhteisen asian hyväksi! Toivotaan, että kylien koululaiset ja muutkin asukkaat ja kulkijat voisivat turvallisin mielin pyöräillä ja odotella linja-autoa Viipurintien varressa aina Mainaanmäeltä kaupunkiin asti viimeistään kesällä 2009! Jarna Maijanen-Skyttä Odotettu kevyen liikenteen väylä on tuloillaan - asukasaktiivisuuden ansiosta edistynyt asia sekin!
6 Eteläinen syyskuu 2008 Koulutieltä poimittua Haastatellut henkilöt on poimittu eri puolilta eteläistä aluetta. Haastattelijana toimi alueraadin jäsen Sari Rämä. Haastatelluilta koululaisilta on kysytty nämä kysymykset: 1) Missä asut? Asuinalue: kaupunginosa tai kylä? 2) Mitä mukavaa on asuinalueellasi? 3) Mitä parannettavaa olisi asuinalueellasi? 4) Mitä koulua käyt? 5) Miten kuljet koulumatkasi? 6) Mitä mukavaa on koulussasi? 7) Mitä parannettavaa olisi koulussasi? VILLE 1) Asun Mäntylässä. 2) Mäntylässä on rauhallista. On metsää, jossa voi käyttää koirat ulkona, voi lenkkeillä ja rakentaa majoja. 3) Kaupan kulmilla liikkuu porukkaa, joka voisi parantaa tapansa. Pururadalla ei myöskään saisi ajaa mopoilla. 4) Käyn Alakylän koulua. 5) Koulumatkat kuljen bussilla, joskus pyöräilen tai vanhemmat kuljettavat. 6) Tunnen Alakylän koulusta jo kavereita, se on kivaa. 7) Ei tule mieleen. ANNI 1) Asun Karhuvuoressa. 2) Karhuvuori on aika viihtyisä ja kauppoja on lähellä. 3) Bussit voisi kulkea useammin. 4) Käyn Armilan koulua. 5) Menen kouluun pyörällä tai bussilla. 6) Siellä on kaverit ja kaikki. 7) ? TATU 1) Asun Mainaanmäellä. 2) Mainaanmäellä on mukavaa, kun on kavereita lähellä. On mukavaa polkupyöräillä. 3) Tiellä voisi olla enemmän soraa. 4) Käyn Myllymäen koulua. 5) Kuljen kouluun autolla, jota äiti kuljettaa. Kulkisin kouluun pyörällä heti kun se on mahdollista. 6) Koulussa on mukavaa kaverit, välitunnit ja ulkoliikuntaleikit. 7) Haluaisin päästä pyörällä kouluun jo tänä vuonna. Toivoisin vähän lyhyempiä koulutunteja. TOTTI 1) Asun Kuuselassa. 2) Kuuselassa on kivaa, kun on kaksi hyvää kaveria,joiden kanssa voi leikkiä. Sorkilla eli soramontulla eli Mattilan lammella voi käydä uimassa. Mattilan kentällä voi pelata jalkapalloa. 3) Ei hajuakaan. 4) Käyn Mäntylän koulua. 5) Joskus kävelen kouluun, joskus menen pyörällä. 6) Koulussa on tosi paljon kavereita. Sitten on kivoja opettajia. Mäntylän koulun piha on kiva. 7) Koulun jumppasali pitäisi saada paremmaksi ehkä. SONJA 1) Asun Karkkolassa. 2) Karkkolassa on mukavaa alueen rauhallisuus. Talot ei ole ihan vierekkäin ja on ihan oma rauha. 3) Bussit voisi kulkea useammin. 4) Käyn Armilan koulua. 5) Bussilla pääsee kouluun tai vanhempien kyydissä. 6) Yhteishenki koulussa on hyvä. 7) Voisi olla enemmän paikkoja koulun pihoilla esim. penkkejä, joissa voi viettää aikaa välitunneilla. KLAUS 1) Asun Kalliokoskella. 2) Kalliokoskella on metsää ja meillä on iso piha, jossa on mukava olla. 3) Meidän kylillä on mopoilijoita, jotka pärräilevät kovaäänisesti. Heidän kielenkäytössäkin olisi parannettavaa. 4) Käyn Alakylän koulua. 5) Menen kouluun pyörällä hyvällä säällä, mutta muuten bussilla. Kovilla pakkasilla bussi on usein myöhässä, silloin äiti tai isä tuo kouluun. 6) Koulussa on mukavia kavereita, hyvä kenttä, hyvät ruuat. Kivaa on myös musaluokilla esiintymiset ja kun niiden takia saa joskus vapaata. 7) ? NIPE 1) Asun Hiessillassa. 2) Hiessillassa koulu on lähellä alakoululaisille. Kaupunkiin on melko lyhyt matka. Alue on aika rauhallinen. 3) Tänne voisi tulla joku jääkiekkokaukalo, kun lähin on Harapaisissa. 4) Käyn Armilan koulua. 5) Kuljen kouluun pyörällä. 6) Ainakin se, kun maanantai-aamuisin käydään jäällä ennen koulupäivän alkua. Tämä on jääkiekkoluokkalaisilla. 7) En oikein vielä tiedä, kun vasta aloitin tässä koulussa. EVELIINA 1) Asun Suokkaan kylässä. 2) Täällä on metsä lähellä. Meillä on siellä majakin.Metsässä voi tehdä kaikenlaista. Kaupungin äänet ei kuulu hirveesti tänne. On rauhallista ja mie tykkään pyöräilläkin täällä. 3) Ei oikein. 4) Käyn Myllymäen koulua. 5) Menen kouluun pyörällä. Huonolla talvikelillä äiti vie autolla ja pappa hakee. 6) Siellä näkee paljon kavereita. Ja on mukava opettaja. 7) Ei tule mieleen. HYVÄÄ JA TURVALLISTA KOULUVUOTTA KAIKILLE KOULULAISILLE!
Eteläinen syyskuu 2008 7 Mattilankentällä tiistaisin ja torstaisin alkaa vilske, kun Mattilan Susien 32 tyttöä ja poikaa valmistautuu alkaviin harjoituksiin. Mattilan Sudet eli MaSu on juniorijalkapallojoukkue, joka pääosin koostuu Mattilan, Mäntylän ja Kuuselan alueella asuvista innokkaista jalkapalloilija tytöistä ja pojista. Muutamia poikia tulee lisäksi muilta alueilta. Joukkueemme pelaa ikäluokissa F9 ja E11. Joukkue aloitti toimintansa keväällä 2006, kun alkoi tulla kovasti kyselyjä, löytyisikö hyvää asiaan vetäjiä ja mieheni Timo Hirvikallio, pienten poikien isänä tarttui heti syöttiin. Mainostettiin asiaa Mäntylän koulussa ja järjestettiin vanhempainilta ja saatiin listalle yli 20 lapsen nimet ja muutama innokas isä mukaan homman. Kovan harjoituksen tuloksena olimme jo 2007 innokkaina pelaamassa korttelisarjassa ja osallistuimme eri turnauksiin, joissa pärjäsimme hyvin. Kauden lopuksi kaikille pelaajille ja heidän perheilleen kiitokseksi järjestimme Hytin Vpk:n talolla kauden lopettajaiset, jossa MaSu pelasi äitejä vastaan voittoisasti, saunoimme, paistoimme makkaraa ja vietimme mukavaa yhdessäoloa. 2008 lapset vaan joukkueessamme lisääntyivät ja nyt MaSu:ssa pelaa jo 32 tyttöä ja poikaa. Kovan harjoittelun ja korttelipelejen huipennus on lokakuun alussa Saimaanturnaus. ”Oman kylän” joukkueen yhteisöllisyyden merkitys on suurena etuna, se luo joukkueeseen, vanhempiin ja yhteisöön yhteenkuuluvaisuden tunteen. Lapset käyvä pääosin Mäntylän koulua ja pitävät yhtä niin joukkueessa kuin koulussakin. Joukkuepelaaminen on taitojen ja liikunnanriemun lisäksi suurelta osin sosiaalisuutta, toisten huomioon ottamista ja yhteen hiileen puhaltamista, sitä kaikkea meiltä Juniorijalkapalloa Mattilassa MaSu:laisilta löytyy aimo annos. On ilo huomata, kuinka me vanhemmat voimme omalla panoksellamme tuottaa monille lapsille hyvän mielen, antaa kipinän hyviin harrastuksiin ja toivottavasti matkalle mukaan myös joitakin ”elämän eväitä”. Lasten ilo, onnistumisen riemu ja välillä hyvin mielin vastaanotetut tappiotkin, antavat meille mukanaoleville vanhemmillekkin hyvän mielen ja intoa osallistua yhteiseen harrastukseen. Kirsi Jämsen MaSu:n joukkueenjohtaja Mattila-Mäntylä-Kuusela asukasyhdistyksen pj Eteläisen alueraadin varapj. MaSu-potretti kesältä 2008 Asukasyhdistysten yhteystiedot > Lappeenrannan Eteläalueen asukasyhdistys ry http://www.ekarjala.fi/kylat/lpretela/ > Mattila-Mäntylä-Kuuselan asukasyhdistys http://www.ekarjala.fi/kylat/mmkasukasyhdistys/
8 Eteläinen syyskuu 2008 Lappeenrannan eteläinen alue asukasmäärä noin 5500 Eteläalueen tiedotuslehden toimittivat ja valokuvasivat Jari harju, Matti J. Kuronen, Jarna Maijanen-Skyttä, Sari Rämä, Anu Helkala-Pollari, Raimo Suomela ja Kirsi Nordman TaittoTuomas Nokelainen ja Kirsi Nordman JulkaisijaLappeenrannan kaupunki Lue lisää: www.Lappeenranta.Fi/asukas- ja aluetoiminta Ohjelmaa koko perheelle seurakuntakodilla Perhekirkko ja jouluinen koko perheen askarteluhetki Karhuvuorten seurakuntakodilla sunnuntaina 23.11.2008 klo 13. Ensin vietetään yhteinen kirkkohetki, jonka jälkeen voi jäädä kirkkokahville ja yhdessä askartelemaan. Kauneimmat joululaulut Karhuvuoren seurakuntakodilla keskiviikkona 10.12.2008 klo 18. Jouluaaton hartaus keskiviikkona 24.12.2008 Karhuvuoren seurakuntakodin / päiväkodin pihapiirissä. Sirkka Iljin, EVL Marttojen toimintaa Karhuvuoressa Lokakuu 6.10.klo 18 NLP –ilta- NLP-practicer Satu Pusa. Karhuvuoren srk-koti. Marraskuu 3.11 klo 18 Rentoutus-ilta. Paikka ilmoitetaan myöhemmin 14 tai 15.11 Pikkujoulut. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Joulukuu 1.12 klo 18 Puuroilta. Karhuvuoren seurakuntakoti. Seuratkaa sähköpostianne. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät sieltä. Suunnitelmaan voi tulla muutoksia, joista ilmoitetaan sähköpostilla. Yhteyshenkilö: Erja Silventoinen, puh. 040 7620 520 erja.silventoinen@pp.inet.fi SEURAA ASUKASYHDISTYSTEN TAPAHTUMIA NETTISIVUILTA! www.ekarjala.fi/kylat/mmk-asukasyhdistys ja www.ekarjala.fi/kylat/lpretela ������������������������������������ ������������������������������������������������ �������������������������������������������������� ��������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ������������������ �������������������������������������������������� ���������������������������������������������������� ������������������������������������������������������ �������������������������������������������������������� ������ ���������� ������������ ����������������� ������������������������������������������������� ������������������������������������������������������� ��������������������������������������������� ���������������������� �������������� ��������� ��� ���������� ��������� ����������������������������������������������������� ������������������������������������������������ ����������������� ������������������������������������������������������� �������������������������������������������������� ������������������������������������������������� ����������������������������������������������� ��������� ������������������������������������������� ���������������������������������
www.doaudit.fiRkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=